Etusivu > Ohjelmisto > Lapin punaiset hanget


Lapin punaiset hanget


 

Topi Mikkolan 65-vuotisjuhlamonologi


Teksti: Rosa Liksom

Sovitus ja ohjaus: Jani Manninen

Esittäjä: Topi Mikkola

Ensi-ilta Kemin kaupunginteatterissa 18.2.2014.

Lapin punaiset hanget on Topi Mikkolan esittämä näyttämömuotokuva Annikki Kariniemen näköisestä pohjoisen kirjailijasta. Monologi kuvaa kirjailijan viimeisen illan, jossa hän käy läpi vaiherikasta elämäänsä, josta ei draamaa ja dramatiikkaa puutu.

Elämän ja kuoleman vastakohtaisuudet, valo ja pimeys, rakkaus ja viha, ovat läsnä tässä kertomuksessa. Kirjailijan eletyn elämän vaiheissa nousevat esiin sota-ajan äärimmäiset olosuhteet sekä naiseksi ja arvostetuksi kirjailijaksi kasvamisen tuskat ja ilot. Samalla tarinan keskiöön nousee kirjailijan rakkaus kahteen erilaiseen mieheen, joista toinen on sotilas ja toinen rauhan mies.

Lapin punaiset hanget on Topi Mikkolan 65-vuotisjuhlamonologi, joka juhlistaa samalla myös hänen 25 vuotta kestänyttä Rosa Liksomin kirjoittamien tekstien esittämistä suomalaisilla teatterilavoilla.

Tervetuloa esityksiin !

Annikki Kariniemi (1913-1984)

Annikki Kariniemen syntymästä tuli vuonna 2013 kuluneeksi sata vuotta. Häntä pidetään oman aikansa lappilaisen naiskirjallisuuden uranuurtajana, joka jätti jälkensä aiemmin puhtaasti miesten hallitsemaan eräkirjallisuuteen. Hän tuli julkisuuteen paitsi Suomen ensimmäisenä naispuolisena eräkirjailijana, myös kantaaottavana kirjoittajana, joka ei säästellyt sanojaan Lapin ihmistä ja luontoa puolustaessaan.

Kirjailijan uransa Kariniemi aloitti 39-vuotiaana. Hän oli kiinnostunut vanhoista Peräpohjolan ja Lapin alueen tarinoista, joita hän kuunteli ja keräsi niistä aineksia romaaneihinsa. Hän hyödynsi mystiikkaa ja Lapin romantiikkaa teoksissaan, mutta toisaalta kuvasi myös ihmisten arkea raskasta raadantaa metsissä ja pelloilla. Annikki Kariniemi kirjoitti yli 30 teosta, joiden lisäksi syntyi paljon runoja, lehtikirjoituksia ja luentoja.

Annikki tunnettiin värikkäänä persoonana, opettajana ja Lapin kirjailijana, joka herätti aikanaan runsaasti voimakkaita tunteita sekä teoksillaan että julkisilla esiintymisillään. Myös tuon ajan media halusi mielellään luoda Annikki Kariniemestä skandaalinkäryisiä juttuja. Annikin solmima kolmas avioliitto lähes 30 vuotta nuoremman, entisen oppilaansa Taisto Heikan kanssa herätti kohua ja pääsi käsiteltäväksi Hymy-lehden palstoille asti. Myös toinen avioliitto 26 vuotta vanhemman eversti Oiva Willamon kanssa herätti värikästä keskustelua.

Annikki oli äärimmäisyyksien ihminen nuoruudestaan asti. Hän omaksui isänmaallisuuden ja sen ajan oikeistolaisuuden kotoaan, mutta vuosien myötä hänen arvonsa ja asenteensa kallistuivat yhä voimakkaammin vasemmistolaisuuden ja luonnonsuojelun suuntaan. Annikista tuli vähitellen vahva Lapin luonnon puolestapuhuja. Hän kirjoitti myös avoimesti asioista, joista oli totuttu vaikenemaan, kuten perheväkivallasta. Kirjassaan Erään avioliiton anatomia (1968) hän kuvaa miten ns. sivistyneissäkin perheissä voi olla väkivallan ja alistamisen muotoja.

(Lähde: Marja Tuominen ja Annikki Kariniemi –kirjallisuusseura)

  

ta